29.10.2009 Dr.Parnassus

Menin keskiviikkona tosiaan katsomaan The Imaginarium of Doctor Parnassuksen joka oli todella hyvä leffa. Viimeinen elokuvan puolikas jonka Heath Ledger ehti tehdä ja lisäksi vielä Johnny Depp ja kumppanit täydentämässä kaikkea mikä oli jäänyt kesken eli aika unelmaelokuva mulle. Porukkaa oli jonkun verran, mutta ei hirmuisan paljon. Ja sali oli taas pieni, kaippa ne on sitten kaikki sellaisia.
Vein tiistaiaamuna tarjottimet Leckielle ja Daltonille. Leckie tuli tietenkin paikalle ja pyysi tuomaan rypäleitä ja kahvia kahdelle. Ei muuta kuin  äkkiä kasaamaan tarjotinta  uudelleen ja juoksemaan ympäri hotellia muutaman rypäleen takia. Sain kuitenkin homman hoidettua ja ehdin aamupalallekin sen jälkeen, seitsemäksi kun olin töihin tullut. Aina yhtä jännittävää, koska jos kahvi on huonoa laadultaan tai kupissa on joku pikku moska tms. niin tulee huutia.
Perjantaina mut tökättiinkin illaksi Brasserie-ravintolaan töihin. Luulin, että mua ihan oikeasti tarvittaisiin siellä, mutta kaikki mitä tein illan aikana oli tarjoilla vesi ja leipä pöytiin ja sen jälkeen olinkin kiillottamassa ruokailuvälineitä koko illan. Totesin kyllä, että se ei olisi mun paikka olla töissä. Varsinkin kun oon tottunut olemaan aika muodollinen asiakkaiden kanssa ja nyt olis pitänyt olla rento. Lisäksi se, että ne kantaa siellä tarjottimia suurinpiirtein pään päällä ei näyttänyt kauhean turvalliselta. Siellä myös myydään enemmän alkoholia ja koska ravintolassa on kolme osaa jotka kaikki on pienehköjä niin melu mikä ihmisistä lähtee on aivan hirvittävä. Ainut hyvä puoli jonka keksin on se, että siellä on tosiaan jopa kaksi vapaapäivää viikossa ja työtunnit on muutenkin 8h-10h/päivä joka tuntuu naurettavalta itselle, koska oon minimissäänkin 10h töissä joka päivä.
Lauantaiaamuna olinkin sitten jälleen hoitamassa huonepalvelua. Homma hoitui niukasti aikataulussa, koska tarvitsin apua tarjottimien kantamiseen ja kaikki oli todella kiireisiä (570 aamupalalla). Onneksi hissi ei sentään jumittanut. Illalla oli pitkästä aikaa päälle 300 ihmistä illallisella ja olin osastolla jossa sain hoidettavaksi 4 pöytää joihin tuli jokaiseen n.10 ihmistä. Jotenkin sitä taas setvi tilausviidakon läpi ja sai asiakkaat tyytyväisiksi ja lisäksi yritin vielä pitää huolta, että uusi työntekijä ei tee mitään katastrofaalista. Ihmiset istui eilen todella pitkään ravintolassa, vaikka alettiin kattamaan jo pöytiä aamiaiselle niiden viereenkin ihan vain kevyenä vihjeenä, että pitäisi lähteä (yleensä odotetaan niin pitkään, että kaikki on osastolta lähteneet ennen kuin ensimmäinenkään pöytäliina lähtee pois). Olin vasta 00.45 takaisin huoneessa, tosin onneksi kellot meni taaksepäin niin korvas aika hyvin. En tiedä vielä tämän illan ihmismäärää, mutta varmaan aika reippaasti porukkaa tulossa taas sunnuntai kun on.

Maanantaina työntekijöiden puute vaikeutti taas niin aamua kuin iltaakin. Mun osastolla oli vain minä ja Julia ja B on yksi kiireisimmistä osastoista aamuisin. Jollain ihmeen tavalla selvittiin siitä ilman valituksia hitaudesta. Illalla sitten olikin vaikeuksia. Olin jälleen B:ssä joka oli tupaten täynnä väkeä ja meitä oli kolme yhteensä tarjoilemassa. Jotkut jaksoivat odottaa ihan kärsivällisesti ja kun vain tarjosi hymyä ja pahoittelut ruoan kanssa niin kaikki oli hyvin, mutta sitten oli näitä kärsimättömiä jotka joko häipyi ennen aikojaan tai alkoivat pottuilla päin näköä. Yritä siinä sitten olla ystävällinen, kun itselläkin alkoi jo hermot kiristyä. Seuraavana iltana oli helpompaa, vaikka kiire olikin. Toki yksi vanha pariskunta oli kärsimätön. Heti kun olivat saaneet pääruokansa syötyä ja en ehtinyt paikalle niin kysyivät sitten juomatarjoilijalta missä olin. Menin paikalle ja kysyin mikä oli hätänä ja ne sanoi, että me syötiin jo tuopas jälkkärit. Keräsin sitten lautaset ja yritin viedä niille jälkiruokamenut, mutta ne tietenkin oletti, että muistin niiden tilauksen silloin kun otin alku- ja pääruokatilaukset mikä on sinänsä mahdotonta, koska ihmisiä on niin paljon. Lisäksi ne halus juoda kahvit jälkiruokien jälkeen. Pidin sitten niitä silmällä samalla kun hoidin muita pöytiä ja heti kun näin, että ne oli lähellä valmista jälkkärien kanssa niin hoidin jo kahvin ja kupit valmiiksi asemalle, että ne ei vaan joudu odottamaan sekuntiakaan. Mukavan illasta teki kuiteskin se, että yksi pöytäseurue joka oli edellisenäkin iltana saapui jälleen mun osastolle ja sain tarjoilla kaiken niille ja jutella mukavia. Ja yleensä aina, kun on joku “tuttu” seurue ja vielä mukava niin tulee tehtyä ekstraa niille, kuten nyt hoidin juomat nopeasti pöytään ja lisää vihanneksia ja isompia annoksia yms. Lisäksi satuin muistamaan edellisillalta jollain ihmeen kaupalla, että ne haluaa paljon fudge-karkkeja kahvinsa kanssa joten laitoin sitten niitä kerralla kunnon kasan.

Tänään olin myös lounaalla töissä. Olen huomenna aamupalalla, lounaalla ja illallisella samoin kuin sunnuntainakin. Nyt on konferenssivieraita paljon ja siksi nuo lounaatkin. Oli aika kaoottista, koska ihmiset istui paikoille joista oli jo joku lähtenyt ja siinä ei ollut ruokavälineitä eikä puhdasta lasia yms. Yritettiin tarjota paikkaa muualta missä oli puhdasta, mutta ei kun siihen vaan jäivät istumaan. Tänään en ole töissä illallisella, onneksi. Ravintola on kiinni ja illallinen on Melville Hallissa. En tiedä kuinka se hoituu siellä, enkä oikeastaan edes tiedä miksi se on siellä. Kaippa ihmisiä on paljon tai se on vain konferenssivieraille. Toivottavasti huomenna normi-illallinen.