Tänään (pe) ei sattunut tunteja kohdalle, joten aion hyötykäyttää tämän päivän flunssan paranteluun. Lievä flunssa ollut jo viikon, mutta eilen alkoi tuntua jo todella epämiellyttävälle, joten tänään ei katsetta ulos päinkään ja pelkkää löhöilyä vain.
Ensimmäinen kouluviikko on nyt sitten takana. Luennot oli supermielenkiintoisia ja suurimmaksi osaksi aika vaikeaa asiaa. Esimerkkinä keskiviikon Aviation policy and institutions kurssi, jonka professori kyselee sattumanvaraisesti meiltä kysymyksiä ja tykkää provosoida. Oltiin puhuttu tunnin alku saksalaisen ja brittiläisen lentokenttätoimintojen hinnoittelun eroista (ja itsehän kuulin ekaa kertaa koko asiasta) ja sitten se kysyi multa, että mitäs luulet, kun lentokenttä alkaa tehdä tappiota miten saksalaisessa järjestelmässä voisi saada lisää tuottoja, kun tienata ei voi kuin 2% yli hintojen? Vois sanoa, että hieman meni sormi suuhun, heitin siihen sitten jotain, että joidenkin palvelujen hintoja vois ehkä nostaa, vaikka tiesin, että ei se nyt ainakaan niin mene, koska 2% on se raja. Proffa oli kuitenkin kiltti mies ja sanoi, että olin oikeilla jäljillä sen sijaan, että lyttäsi meitsin ihan tosissaan. :D Oikea vastaushan on, että kannattaa rakentaa mielettömiä lentokenttiä joissa rakenteet maksaa tautisen paljon, koska se 2% on siellä kuitenkin jo voittoa tulossa aina joka lypsetään sitten lentoyhtiöiltä. Huomaattekos, kyllä minä opin :).
Näiden lisäksi on tällä viikolla keskusteltu Berliinin surullisen kuuluisasta lentokentästä ja siitä, miksi kukaan laittaa yli 70-vuotiasta miestä joka on vienyt jo kaksi yhtiötä konkurssin partaalle johtamaan kyseistä projektia. Se kenttä ei niin valmistu seuraavana viiden vuoden sisään. Lisäksi tää mies on ennen tuon lentokentän rakennusprojektin johtoon pääsyään haastanut kentän oikeuteen Air Berlinin nimissä joten en oikein tajua, miksi se on päästetty heilumaan johtajan pallille. Tekee varmasti kaikkensa, että se kenttä ei valmistu.
Muutoin viikko meni kävelylenkin ja pikku juhlien kanssa, joissa opin taas tuntemaan lisää jenkkejä. Keskiviikkona oli tosi nätti ja lämmin auringonpaiste lumesta huolimatta, joten kolmen tunnin kävely oli todella piristävää. Käväisin kiertääs ton meidän pikku saaren tuossa ympäri ja sitten kävelin Königswinteriin ja takaisin joka on jotain 3 km tästä. Kuvitus on tällä kertaa tuolta reissulta.
Ja sitten on pakko viimein lisätä onnellisena tähän, että sain hommattua itselleni lipun Bayern Münchenin otteluun, kyllä, Allianz Arenalle ja vieläpä seisomapaikalle fanikulmaan vahingossa, että siellä tulee olemaan kova meno. Tämä vasta 17.4, mutta olen erittäin liekeissä asiasta. Pelillähän ei sinänsä hirveästi ole väliä, Bayern kun vie Bundesliigaa tuhat nolla, mutta pääasia on päästä katsomaan Lahmin otteita livenä ja tietenkin kokemaan se fiilis, kun yli 70 000 ihmistä huutaa Bayern!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti