Vaellusta ja Köln

No niin, ennen kuin huomenna juoksentelen kouluun, niin tässäpä vielä vähän fiiliksiä näistä parista päivästä. Käväisin eilen megalomaanisen pitkällä vaelluksella, joka oli tarkoitus olla semmonen Rheinin varrella kävely. Mutta kuten arvata saattaa niin nuo vuoret tuolla kiskoivat magneetin lailla puoleensa ja päädyin sinne, ensin noin tunnin noita pikkukyliä katseltuani.
Näin kyltin jossa oli että Löwensburg 90min ja totesin, että en ehkä sinne ihan, mutta samaan suuntaan kuitenkin. Vaellusreittejä risteili sinne tänne ja otin vaan sen mikä osoitti tuohon suuntaan. Kiipesin n. 3km ilmeisesti ylöspäin ja pääsin välietapille jossa oli näköalapaikka ja joku oluttupa, joka oli tosin vielä kiinni. Söin vähän välipalaa mitä olin mukaani ottanut ja lähdin takaisin päin. En malta odottaa, että vihreys valtaa tuon vuoren ja pääsen kapuamaan oikein kunnolla ylöspäin, voispa varata pari päivääkin tuohon, jos löytää jonkun seikkailuryhmän. Koko päivän vaellukseen mulla meni n. 4 tuntia, että kyllähän kylmiltään jalat oli suht kovilla.

 Tänään kävinkin sitten maanantain kunniaksi Kölnissä, kun en sitten muutakaan keksinyt. Kiersin n. 3 tuntia jalkaisin kaupungin keskustaa, ihmetellen väenpaljoutta ja kauppojen määrää. Pakollisena turistitekona piti tietenkin kävästä Kölnin tuomiokirkossa ja ei siinä mitään, onhan se mahtipontinen rakennus. Ulkoa en ottanut kuvaa, kun ei sitä saisi mitenkään sopimaan kuvaan, mutta sisältä pari hassua otosta napsaisin. Lisäksi kävelin tosian Rheinin vartta pitkin jonkun matkaa. Ennen lähtöä sitten avasin terassikauden (täällä oli tänään 10 astetta ja auringossa enemmänkin) siinä junaa odotellessa. Tästä se seikkailusirkus sitten alkoikin. Astuin junaan josta olin miljoona varma, että se Bad Honnefiin oli matkalla. No, eipä tietenkään ollut, vaikka suunta oli sama ja alun 5 pysäkkiäkin samat kuin tulomatkalla! Siinä sitten en noussut pois vaikka koko ajan alkoi epäilyttämään enemmän, sitten näin että oltiin joen "väärällä" puolella ja lisäksi maisema muuttui semmoiseksi pelkäksi viiniviljelmäksi ja kaikki sisäännousevat puhui maailman kamalimman kuuloista saksaa, joten tajusin olevani erittäin hukassa. No, jäin seuraavalla pysäkillä sitten pois, joka oli joku A... (tarkistan junalipusta) Andernach. Löysin lippukoneen ja samaan suuntaan takasin ehkäpä puoli tuntia ja kysyin vielä maailman hauskimmalta konnariltakin (lauloi ja kertoi vitsejä), että miten pääsen Bad Honnefiin, ettei vaan mee vikaan taas. Jäin Bonnin asemalla pois ja sitten alkoikin ihmetys kun en meinannut löytää junaa Bad Honnefiin. DB:n työntekijältä kysyttyäni selvisi, että jaa niin U-Bahniahan tässä etsitään. (Mikä ihmeen U-Bahn kun on ihan samanlainen kuin juna!?) Ehdin siihen sitten ja yllätys yllätys, istuin siinä 20 minuuttia pysähdyksissä kunnes tuli kuulutus, että juuri viereen parkkeerannut juna menee aiemmin. Tosin vain Königswinteriin asti, mutta halusin jo liikkeelle edes jonnekin (ja vieressäni oli joku outo äijä) niin juoksin sitten siihen. Pääsin Königswinteriin, juna johon aiemmin istuin tuli minuutin päästä ja vihdoin olin Bad Honnefissa jälleen. Matkaan johon alunperin piti kulua n.50 min menikin yli 3 tuntia! Sanoisinko, että hieman väsyttää. Mutta tulipahan seikkailtua, ainut vaan, että meni turhaa rahaa, kun ei ole vielä tuota kausilippua jonka huomenna saan.

 

 

Että tällaista tänään ja eilen. Huomenna sitten alottelemaan sitä opiskeluakin tutustumisen muodossa. Saas nähä jos sitä törmäis vaikka niihin muihinkin suomalaisiin, ei sillä, että hirveesti inspais, mutta kuitenkin. Lisäksi tää talo on tosi hyvä saksan oppimiseen, suurin osa todellakin puhuu saksaa ja ite istuin äsken kaksi tuntia olohuoneessa saksalaisten kanssa, ja jopa ymmärsin juttuja ja pystyin kommentoimaankin jotain. Katsottiin Haluatko miljonääriksi? ja jauhettiin kaikennäköistä. Nimet on mulla kyllä ihan hukassa, mutta ei voi mitään, eiköhän ne siitä ala muistua, kuitenkin jo about 12 henkeä oon vissiin tässä tavannut ja vielä 7 nimeä puuttuu niin olis kaikki asukkaat tiedossa.