Amazing Travelogue: Ranskan maaseutu

Mosel

Viime viikonloppu vierähtikin sitten autolla ajellen Ranskan puolelle. Vuokrasin auton perjantaina ja lähdin sitten lauantaina kohti Ranskaa ja Nancya. Navigaattori vei nättejä reittejä ja aika hurjiakin rotkoja oli matkan varrella, kun menin Moselin viinialueiden läpi. Ainoastaan kerran totesin, että metsään menee kun ajoin jonkun viinitilan "katolle". Tuli vähän semmoinen fiilis, että ehkä mun ei pitäisi edes olla siellä autolla. Siitä sitten uudet suuntimat masiinaan ja Luxemburgin läpi Nancyyn. Matkaan meni vain 3,5 tuntia, joka yllätti itsenikin. Oli se niin lähellä. Kulutin sitten aikaani ajelemalla pitkin Ranskan pikkukyliä, koska hotelliin pääsi vasta viideltä sisälle. Kiertelyn jälkeen kävin vielä kaupassa ostamassa juomista (oli yli 30 lämmintä joka päivä) ja menin hotelliin. Ystävällinen vastaanottovirkailija.

Sunnuntaina heräsin aamupalalle croissanteille ja kahville ja suuntasin sitten Nancyn keskustaan. Meinasin mennä bussilla, mutta vartin odoteltuani pysäkillä totesin, että näen enemmän jos kävelen, vaikka matkaa olikin. Tunnissa olin kuitenkin kaupungin keskustassa ja matkalla näin kaksi pikku kylää. Ensivaikutelma Nancysta on kaunis, pari siltaa ja venesatama on ensin vastassa. Sitten kaupungin keskustassa oli valtavat torimarkkinat jossa oli todella paljon vaatteita myynnissä. Kiertelin jonkun aikaa ja istahdin vielä venesatamaan ennen kuin palasin takaisin hotellille vetämään happea ennen illan keikkaa. Siivooja oli huoneessani ja sanoi ranskaksi, että laittoi ikkunan auki ilmastoinnin takia. Ja ymmärsin koko lauseesta tasan sanan ilmastointi ja olin vaan, että oui, oui. Ja sit ku se lähti se toivotti hyvät päivänjatkot ja minähän olin että merci ja au revoir. Ja tällä kielitaidolla pärjäsin koko viikonlopun. :)

Siinä sitten hetken lepäiltyäni hyppäsin autoon ja laitoin navigaattoriin suunnan areenalle. Ja tietenkin se vei keskustan läpi, mutta yllättävän kivuttomasti selvisin siitä, vaikka trameja ja bussikaistoja oli riittämiin. Pääsin perille ja parkkialueelle ja kävelin porteista sisään. Itselläni oli tulostettu lippu joten kun jengiä alettiin päästää sisään tajusin, että munhan pitäisi vaihtaa se. Menin sitten toiseen jonoon ja kun tunnin odottelun jälkeen pääsin luukulle ne sanoi, että lippu olis käyny kyllä noinkin, koska se on e-lippu eikä pdf! Olin lievästi äkeissäni tästä, mutta en antanut sen sitten lannistaa. Menin kentälle istumaan maahan keskelle ja aika kauas lavasta. Kun kaikki sitten nousi ylös joskus 19.30 aikoihin niin pääsin 20 metriä lähemmäs, että ihan ok. Keikasta en nähnyt puolen välin jälkeen juuri mitään, koska kaikki on aina pidempiä kuin minä, mutta se ei tunnelmaa haitannut kyllä yhtään. Tiedänhän minä mitä siellä lavalla tapahtuu. Keskityin siis vaan massan mukana hyppimiseen ja huutamiseen. Ranskassa on ollut tähän mennessä paras yleisö. Kaikki olivat mukana alusta loppuun ja tuolla takanakin porukka hyppi kaikkien laulujen mukana. Hienoa!

Nancy

Takaisin tullessa nestehukka oli valtaisa ja en saanut alueella ostettua mitään, kun siellä olisi taas tarvinnut jotain erikoiskolikkoja jotka olisi pitänyt käydä noutamassa eri paikasta. Menin sitten ulkopuolelle ja siellä olikin joku saksalainen laittanut bisneksen pystyyn juomilla. Ostin läjän cokista ja join ne ennen kuin edes istuin autoon. Itse parkkialueelta ulospääsy vei yli puoli tuntia ja navigaattori olisi taas halunnut viedä mun keskustan läpi, mutta sinne ei päässyt kääntymään joten menin moottoritielle. Ja reitti oli fantastinen. Katsoin alapuolella autojonoa menossa keskustaan ja olisn siellä varmaan vieläkin jonottamassa jos en olisi mennyt eri reittiä. Olin 10 minuutissa takaisin hotellilla.

Maanantaina lähdin aamusella ajelemaan hieman sisempään Ranskaan vielä kun ei ollut kiire mihinkään. Tarkemmin paikan nimi oli Vermon ja siellä joku metsä jonne oli ripoteltu Preussin sodan aikaisia muistomerkkejä, vaikuttavin niistä tämä 13 000 ristiä sisältänyt muistomerkki. Paluumatka meni nopeammin kuin tulomatka sillä ajelin moottoriteitä pitkin ja kävin ilmeisesti hetken myös Belgian puolella. Luxemburg meni nopeasti ohi ja sitten lukikin, että Bundesrepublik Deutschland. Sillat oli tosi kauniita, ne meni isojen laaksojen yli. Tie jota tulin olisi sisältänyt tietullin, mutta navigaattori ohjasi pois ennen sitä. Ymmärrän kyllä, että jotain tuosta pitää maksaa oli ne sillat niin isoja ja mahtipontisia.