Pitkän matkan jälkeen vihdoin pääsin perille.
Heaththrow’n kenttä oli aivan järjettömän iso. Lentokoneesta noustiin
bussiin ja mentiin kolmosterminaaliin. Sen jälkeen käveltiin pitkiä
käytäviä pitkin ja noustiin ja laskettiin kerroksia kunnes sitten
tultiin bussiin joka vei seuraavaan terminaaliin joka oli suht kaukana.
Siellä sitten oli turvatarkastus joka vei ikuisuuden ja muutenkin
passia/matkalippua oli kysytty sitä ennenkin jo kolmeen kertaan! Ennen
turvatarkastusta oli vielä kerran passin kysely ja siinä myös kuvattiin
kaikki matkustajat. Lasit piti ottaa pois. Turvatarkastuksessa jotkut
joutui ottamaan kenkiäänkin pois (itse en onneksi muuta kuin vyön) ja
kannettava piti poistaa laukusta. Kun toinen laukku tuli sitten
tarkastuksesta niin se oli kollattu täysin läpi. Eipä ihme, että homma
kesti. Kone oli sitten puolisen tunti myöhässä. Missattiin meille
varattu nousuaika minuutilla/parilla ja seuraavaa jouduttiin odottamaan
sitten puoli tuntia. Kapteeni ilmoitti sitten, että lentoaika on
55min, koska “saadaan ottaa pari mutkaa suoraksi myöhästymisen takia”.
Siinä sitten jonotettiin kymmenen muun koneen kanssa lähtöä. Ekasta
lennosta (Hel-Lon) vielä sen verran, että koska kyseessä oli British
Airways niin kone oli vanhahtava ja turvaohjeet ei tullu tv:st'ä vaan
miehet (jep, ei ollu lentoemoja) näytti kuinka maskit ja pelastusliivit
laitetaan. Itsellä oli loistava paikka hätäuloskäynnin vieressä
ikkunan äärellä ja koko rivi muuten tyhjänä niin oli tilaa. Ainut vain,
että varpaat jäätyi koko ajan, koska ilmeisesti sieltä oven raosta
vuoti sitten sitä kylmää ilmaa. Hymyilin itsekseni, kun näin mitä oli
ruokana: Leipä jonka väliin oli tungettu kolmea eri juustoa ja
majoneesia ikään kuin voina. Join vielä kahvin ja mehua sen kanssa
mutta oli kyllä rasvaista ja suolaista. Oli upeaa lentää Lontoon yllä
varsinkin, kun ensimmäinen rakennus jonka tunnistin oli legendaarinen
Wembley Stadium. Ja vielä samasta kuvakulmasta kuin se näkyy Musen
live-dvd:llä. Sitten näkyi kuningattaren linnaa ja London Eye
–maailmanpyörä. Jos olisin ymmärtänyt katsoa vähän maailmanpyörän ohi
niin olisi näkynyt Big Benikin. Lisäksi Piccadilly Circus näkyi kans
upeasti. Toinen lento olikin sitten loppuunmyyty ja oli ahdasta.
Lisäksi oli aika reipasta turbulenssia ja tarjoilu jouduttiin
keskeyttämään suht pitkäksi aikaa ja kone pomppi ihan tosissaan.
Tarjoilu ei sinänsä nyt hääppöistä ollu koska lento oli niin lyhyt.
Otin sitten mehua ja saatiin joku pikkupussukka maustenuudeleita.
Lisäksi koska näin siiven ikkunasta niin lopetin sen katsomisen ihan
suosiolla, kun näki kuinka se jousti siinä tuulessa. Toisessa koneessa
oli tosin tv:t ja muutenkin Airbus on vissiin nykyaikaisempi koneena
kuin eka Boeing 757 oli.
Glasgow’sta otin sitten bussin juna-asemalle enkä ymmärtänyt oikein mitään mitä kuski sanoi, koska puhui aikasta paksua skottia. Oli toki ystävällinen ja huusi koska piti jäädä pois. Juna-asemalla ostin lipun ja hyppäsin junaan sen jälkeen kun ymmärsin, että juuri sen taulun laituri-kohta oli rikki kolmannen kuulutuksen jälkeen. Kysyin lippumieheltä saako istua minne vaan ja se sanoi että kunhan et mene F-vaunuun ja ymmärsin sen ihme kyllä tarkoittavan ekaa luokkaa. Pääsin Perthiin ja lähdin etsimään bussia ja kuinka ollakaan seisoin väärässä paikassa, vaikka yksi kuski jolta kysyin sanoi, että kyllä tästä Crieffiin pääsee. Hetken ajattelun jälkeen menin sitten oikeaan paikkaan ja bussiin joka oli toki eri kuin papereissa sanottiin, mutta kyllä silläkin hyvin perille pääsi. Oli kyllä ihan täynnä. Kun sitten pääsin Crieffiin hortoilin ensin hetken ja kun kyllästyin siihen niin kysyin kahdelta mukavalta vanhemmalta mieheltä, miten saisin taksin/tietävätkö numeroa. Toinen äijä vitsaili sitten huonoista taxeista ja siitä, että kävellen pääsee nopeammin. Antoi sitten numeron ja kun meinasin kiittää niin se sano, että älä kiitä ennen ku sieltä vastataan. Soitin sitten numeroon ja tavasin nimeni taksikuskille joka tuli 5 minuutissa. Kun tämä vanhempi mies sitten kuuli nimeni niin sehän kysyi heti, että mistäs päin sitä tullaan olin että Suomestahan tässä. Se sanoi sitten olevansa entinen kullankaivaja ja sanoi, että “Outokumpu”. Kehui hyvin nätiksi paikaksi ja toivotti onnea hotellitöissä ja sanoi, että tulevat kaverinsa kanssa joskus käymään.
Kaiken tämän jälkeen saavuin sitten hotellille ja kävelin sitten ensimmäisen vähän isommalta pomolta näyttäneen luo ja sanoin tulleeni töihin. Käski sitten odottaa hetken sillä siellä oli joku palohälytys ja siinä samassa sisään tuli neljä palomiestä. Odottelin sitten rauhassa ja Frederik (en tiedä tasan kuinka iso pomo, mutta on sillä ainakin radiopuhelin) käski sitten portieerin opastamaan mua hiukan ja sanoi, että “pistä se hotellin laskuun syömään jotain winter gartenin ravintolasta”. Donald (portieeri) antoi avaimen mun kämppään ja näytti mistä saan aamupalan yms. Kävin sitten vielä kysymässä Frederikiltä, että pitääkö sunnuntaina tehä jotain ja se tuumas että huomenna saat tehä mitä huvittaa. Sanoi, että mene työntekijöiden sosiaalitiloihin juomaan jotain. Työntekijöillä on yhet sos.tilat hotellilla (tv, sohvia, ruokailutila) ja sitten on rakennus jossa en tosiaan sitten käynyt vielä juomassa mitään, kun väsytti niin paljon. Mutta ruokaa sieltäkin saa. Kämppä joka mulla on sisältää oman vessan ja suihkun, sängyn, vaatekaapin ja laatikostoja. Kylmä öisin, koska patteri on vanha ja kovaääninen, onneksi on villasukat. Lisäksi on alakerrassa yhteiset pesukoneet joiden käyttömekanismi on mulle yhtä hepreaa ja koneet todella vanhanaikaisia, vois pestä käsin vaatteensa jos en sitten huomenna saa työhön perehdytyksessä pientä oppituntia.
Tänä aamuna (su) kävin sitten aamiaisella aika myöhään eli ei enää ollu varmaankaan kaikkea tarjolla mutta kuitenkin yleiskuva tuli aika hyvin selväksi: pekoniin käärittyä makkaraa, valkoista todella paksua ja rasvaista leipää, jogurttia, suklaamuroja ja hedelmiä. Juomina kahvia/teetä koneesta joka maksaa 20p kerta. Litkin maitoa, kun en muistanut ottaa kolikoita mukaan. Kävin kiertämässä Crieffiä ympäri ja ostelin mm. vessapaperia ja hammastahnaa kun ei niitä ollut ja vaatteidenpesuun vähän jotain ainetta. Hauska juttu tässä paikassa on se, että aina kun katsoo talojen ohi niin näkyy isoja kukkuloita. Ja se pätee kyllä ihan mihin tahansa katsookin. Talot on kyllä ihan sellaisia kuin ne on englantilaisissa tv-ohjelmissa eli isot kivimuurit menee joka paikassa ja kaikilla on portti mistä mennään kivitaloihin sisään. Ja puutarhat on viimesen päälle hoidettuja. Kukkulat tosin varmistaa sen, että täällä tuulee varmaankin jatkuvasti ja sää vaihtuu aika vikkelään.
Hotellista voisi vielä kertoa sen verran, että paikka on järjettömän iso. Käytäviä on vaikka muille jakaa, varsinkin tuolla työntekijöiden alueella. Kaikki on hirvittävän ystävällisiä, että on ihan mukava kysyä tietä, kun tullaan kädestä pitäen ohjaamaan. Muutenkin Frederik (joka on muuten melkein kahta päätä mua pidempi) sanoi, että aina kun on vain jotain asiaa niin älä yhtään epäröi kysyä, että kyllä kaikki varmasti auttaa. Tänäänkin yksi kokeista osui paikalle kun etsin kanttiinia aamulla ja kysyin missä se on ja se avas oven ja melkein kumarsi perään. Hotelli on sisältä mun mielestä jo sitten 5 tähden näköinen. On kattokruunuja korkealla katoissa, kolme isoa salia, joista yksi on tanssilattia, toinen on Meiklen hienostoravintola, johon siis menen töihin ja kolmas on Winter Garten joka on pientä napostelua tarjoava paikka. Sitten on joku drawing room, jonka mä oletan olevan kokoussali. Uima-altaita sun muita en ole vielä ehtinyt löytää, mutta eiköhän joku ne huomenna näytä. Lisäksi täällä on paljon hevosia. Munkin ikkunasta näkee pari tuossa aitauksessa (joku soitti musiikkia ja toinen niistä alkoi tanssia) ja ratsastustunteja on jatkuvasti käynnissä. Ilmeisesti tekevät vuoristovaelluksia. Lisäksi on lasten oma leikkipuisto, golf-kenttä ja paljon täysvarusteltuja isoja taloja ihmisille. Ja väkeä riittää aamusta iltaan.
Huomenna (ma) on sitten työhönperehdytys 9.30 alkaen. Lisäksi pitää vähän kysellä tästä nettiyhteys hommasta ja pankkiasioista. En tiedä antaako ne mun käyttää konetta aulassa, koska se on hieno paikka ja näyttäis ehkä vähän pölhöltä istua kone sylissä punaisella sohvalla, kun kaikki vilistäisi hameissa ja kilteissä ohi. Toivottavasti se joka esittelee paikkoja ei puhu vahvalla aksentilla. Skotti kuulostaa välissä ihan tanskalta kunnes huomaa, että ymmärtää muutaman sanan. Tänään ei tosin esim. kahvikaupassa ollu ongelmia kielen kanssa, vaikka nainen vähän erikoisesti äänsikin.
Siinäpä kaikki tähän mennessä. Päivityksiä yrittää tulla aina kun sinne nettiin pääsen. Nyt vain kirjoitan näitä koneelle ja siirrän sitten nettiin kun tilaisuus tulee eli siitä pieni viive päivien kanssa.
Ja jatkan nyt sitten maanantaina heti perään: Tänään oli hotelliin ja käytäntöihin tutustumista. Kierrettiin ympäri hotellia kävellen ja lopuksi vielä pikkubussilla kaikki tilukset ympäri ja voinpa sanoa, että paikka on aivan mielettömän iso. Lastenhoitopaikka on jalkapallokentän kokoinen, kolmatta isoa uima-allasta suunnitellaan, vastaanottoaula laitetaan uusiksi niin, että siihen tulee lentökenttätyyliset terminaalit, koska ihmisiä on niin paljon. Muutenkin paikan koosta kertoo sekin, että etsin yhtä toimistoa iäisyyden, koska halusin löytää jotain itse, mutta en sitten puolenkaan tunnin jälkeen sitä löytänyt ja ilmansuunnat katos ihan tosissaan tuolla maanalaisissa käytävissä niin jouduin sitten kysymään jälleen kerran. Kävi myös ilmi, että tartten sittenkin hameen joten shoppailua tiedossa. Työntekijöillä on tosiaan kahdet isot sosiaalitilat ja täältä löytyi tosiaan tämä nettiyhteyskin. Perjantaina alkaa työt varsinaisesti ja vapaata on ke ja to eli silloin ostamaan hametta ja kenties hoitamaan edes pankkitili auki.
Tiedoksi niille, jotka haluaa tulla käymään niin ilmoittakaa siitä todella, todella ajoissa niin voin laittaa paperit pyörimään koneistoon. Saatte upeita huoneita suht halvalla hinnalla, kun vertaa että ihmiset maksaa näistä 100 punnasta ylöspäin/yö. Ja muutenkin, kun jotkutkin tulee tänne asumaan kuukaudeksi eikä poistu kertaakaan alueelta koska täältä tosiaan saa kaiken. Jopa laukkuja voi shoppailla. Huomenna luvassa 9.30 viini- ja ruokaoppia. Luvassa jotain todella mielenkiintoista.
Glasgow’sta otin sitten bussin juna-asemalle enkä ymmärtänyt oikein mitään mitä kuski sanoi, koska puhui aikasta paksua skottia. Oli toki ystävällinen ja huusi koska piti jäädä pois. Juna-asemalla ostin lipun ja hyppäsin junaan sen jälkeen kun ymmärsin, että juuri sen taulun laituri-kohta oli rikki kolmannen kuulutuksen jälkeen. Kysyin lippumieheltä saako istua minne vaan ja se sanoi että kunhan et mene F-vaunuun ja ymmärsin sen ihme kyllä tarkoittavan ekaa luokkaa. Pääsin Perthiin ja lähdin etsimään bussia ja kuinka ollakaan seisoin väärässä paikassa, vaikka yksi kuski jolta kysyin sanoi, että kyllä tästä Crieffiin pääsee. Hetken ajattelun jälkeen menin sitten oikeaan paikkaan ja bussiin joka oli toki eri kuin papereissa sanottiin, mutta kyllä silläkin hyvin perille pääsi. Oli kyllä ihan täynnä. Kun sitten pääsin Crieffiin hortoilin ensin hetken ja kun kyllästyin siihen niin kysyin kahdelta mukavalta vanhemmalta mieheltä, miten saisin taksin/tietävätkö numeroa. Toinen äijä vitsaili sitten huonoista taxeista ja siitä, että kävellen pääsee nopeammin. Antoi sitten numeron ja kun meinasin kiittää niin se sano, että älä kiitä ennen ku sieltä vastataan. Soitin sitten numeroon ja tavasin nimeni taksikuskille joka tuli 5 minuutissa. Kun tämä vanhempi mies sitten kuuli nimeni niin sehän kysyi heti, että mistäs päin sitä tullaan olin että Suomestahan tässä. Se sanoi sitten olevansa entinen kullankaivaja ja sanoi, että “Outokumpu”. Kehui hyvin nätiksi paikaksi ja toivotti onnea hotellitöissä ja sanoi, että tulevat kaverinsa kanssa joskus käymään.
Kaiken tämän jälkeen saavuin sitten hotellille ja kävelin sitten ensimmäisen vähän isommalta pomolta näyttäneen luo ja sanoin tulleeni töihin. Käski sitten odottaa hetken sillä siellä oli joku palohälytys ja siinä samassa sisään tuli neljä palomiestä. Odottelin sitten rauhassa ja Frederik (en tiedä tasan kuinka iso pomo, mutta on sillä ainakin radiopuhelin) käski sitten portieerin opastamaan mua hiukan ja sanoi, että “pistä se hotellin laskuun syömään jotain winter gartenin ravintolasta”. Donald (portieeri) antoi avaimen mun kämppään ja näytti mistä saan aamupalan yms. Kävin sitten vielä kysymässä Frederikiltä, että pitääkö sunnuntaina tehä jotain ja se tuumas että huomenna saat tehä mitä huvittaa. Sanoi, että mene työntekijöiden sosiaalitiloihin juomaan jotain. Työntekijöillä on yhet sos.tilat hotellilla (tv, sohvia, ruokailutila) ja sitten on rakennus jossa en tosiaan sitten käynyt vielä juomassa mitään, kun väsytti niin paljon. Mutta ruokaa sieltäkin saa. Kämppä joka mulla on sisältää oman vessan ja suihkun, sängyn, vaatekaapin ja laatikostoja. Kylmä öisin, koska patteri on vanha ja kovaääninen, onneksi on villasukat. Lisäksi on alakerrassa yhteiset pesukoneet joiden käyttömekanismi on mulle yhtä hepreaa ja koneet todella vanhanaikaisia, vois pestä käsin vaatteensa jos en sitten huomenna saa työhön perehdytyksessä pientä oppituntia.
Tänä aamuna (su) kävin sitten aamiaisella aika myöhään eli ei enää ollu varmaankaan kaikkea tarjolla mutta kuitenkin yleiskuva tuli aika hyvin selväksi: pekoniin käärittyä makkaraa, valkoista todella paksua ja rasvaista leipää, jogurttia, suklaamuroja ja hedelmiä. Juomina kahvia/teetä koneesta joka maksaa 20p kerta. Litkin maitoa, kun en muistanut ottaa kolikoita mukaan. Kävin kiertämässä Crieffiä ympäri ja ostelin mm. vessapaperia ja hammastahnaa kun ei niitä ollut ja vaatteidenpesuun vähän jotain ainetta. Hauska juttu tässä paikassa on se, että aina kun katsoo talojen ohi niin näkyy isoja kukkuloita. Ja se pätee kyllä ihan mihin tahansa katsookin. Talot on kyllä ihan sellaisia kuin ne on englantilaisissa tv-ohjelmissa eli isot kivimuurit menee joka paikassa ja kaikilla on portti mistä mennään kivitaloihin sisään. Ja puutarhat on viimesen päälle hoidettuja. Kukkulat tosin varmistaa sen, että täällä tuulee varmaankin jatkuvasti ja sää vaihtuu aika vikkelään.
Hotellista voisi vielä kertoa sen verran, että paikka on järjettömän iso. Käytäviä on vaikka muille jakaa, varsinkin tuolla työntekijöiden alueella. Kaikki on hirvittävän ystävällisiä, että on ihan mukava kysyä tietä, kun tullaan kädestä pitäen ohjaamaan. Muutenkin Frederik (joka on muuten melkein kahta päätä mua pidempi) sanoi, että aina kun on vain jotain asiaa niin älä yhtään epäröi kysyä, että kyllä kaikki varmasti auttaa. Tänäänkin yksi kokeista osui paikalle kun etsin kanttiinia aamulla ja kysyin missä se on ja se avas oven ja melkein kumarsi perään. Hotelli on sisältä mun mielestä jo sitten 5 tähden näköinen. On kattokruunuja korkealla katoissa, kolme isoa salia, joista yksi on tanssilattia, toinen on Meiklen hienostoravintola, johon siis menen töihin ja kolmas on Winter Garten joka on pientä napostelua tarjoava paikka. Sitten on joku drawing room, jonka mä oletan olevan kokoussali. Uima-altaita sun muita en ole vielä ehtinyt löytää, mutta eiköhän joku ne huomenna näytä. Lisäksi täällä on paljon hevosia. Munkin ikkunasta näkee pari tuossa aitauksessa (joku soitti musiikkia ja toinen niistä alkoi tanssia) ja ratsastustunteja on jatkuvasti käynnissä. Ilmeisesti tekevät vuoristovaelluksia. Lisäksi on lasten oma leikkipuisto, golf-kenttä ja paljon täysvarusteltuja isoja taloja ihmisille. Ja väkeä riittää aamusta iltaan.
Huomenna (ma) on sitten työhönperehdytys 9.30 alkaen. Lisäksi pitää vähän kysellä tästä nettiyhteys hommasta ja pankkiasioista. En tiedä antaako ne mun käyttää konetta aulassa, koska se on hieno paikka ja näyttäis ehkä vähän pölhöltä istua kone sylissä punaisella sohvalla, kun kaikki vilistäisi hameissa ja kilteissä ohi. Toivottavasti se joka esittelee paikkoja ei puhu vahvalla aksentilla. Skotti kuulostaa välissä ihan tanskalta kunnes huomaa, että ymmärtää muutaman sanan. Tänään ei tosin esim. kahvikaupassa ollu ongelmia kielen kanssa, vaikka nainen vähän erikoisesti äänsikin.
Siinäpä kaikki tähän mennessä. Päivityksiä yrittää tulla aina kun sinne nettiin pääsen. Nyt vain kirjoitan näitä koneelle ja siirrän sitten nettiin kun tilaisuus tulee eli siitä pieni viive päivien kanssa.
Ja jatkan nyt sitten maanantaina heti perään: Tänään oli hotelliin ja käytäntöihin tutustumista. Kierrettiin ympäri hotellia kävellen ja lopuksi vielä pikkubussilla kaikki tilukset ympäri ja voinpa sanoa, että paikka on aivan mielettömän iso. Lastenhoitopaikka on jalkapallokentän kokoinen, kolmatta isoa uima-allasta suunnitellaan, vastaanottoaula laitetaan uusiksi niin, että siihen tulee lentökenttätyyliset terminaalit, koska ihmisiä on niin paljon. Muutenkin paikan koosta kertoo sekin, että etsin yhtä toimistoa iäisyyden, koska halusin löytää jotain itse, mutta en sitten puolenkaan tunnin jälkeen sitä löytänyt ja ilmansuunnat katos ihan tosissaan tuolla maanalaisissa käytävissä niin jouduin sitten kysymään jälleen kerran. Kävi myös ilmi, että tartten sittenkin hameen joten shoppailua tiedossa. Työntekijöillä on tosiaan kahdet isot sosiaalitilat ja täältä löytyi tosiaan tämä nettiyhteyskin. Perjantaina alkaa työt varsinaisesti ja vapaata on ke ja to eli silloin ostamaan hametta ja kenties hoitamaan edes pankkitili auki.
Tiedoksi niille, jotka haluaa tulla käymään niin ilmoittakaa siitä todella, todella ajoissa niin voin laittaa paperit pyörimään koneistoon. Saatte upeita huoneita suht halvalla hinnalla, kun vertaa että ihmiset maksaa näistä 100 punnasta ylöspäin/yö. Ja muutenkin, kun jotkutkin tulee tänne asumaan kuukaudeksi eikä poistu kertaakaan alueelta koska täältä tosiaan saa kaiken. Jopa laukkuja voi shoppailla. Huomenna luvassa 9.30 viini- ja ruokaoppia. Luvassa jotain todella mielenkiintoista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti