Ja vuodenvaihteesta on selvitty kunnialla jälleen. Töissä oli
ERITTÄIN kiireistä ja piinaavaa. Stephen Leckie oli sanonut, että oli
kiireisin uusi vuosi 16 vuoteen ja en ihmettele. Olin myös töissä
osastossa joka on aina eniten täynnä. Työparina oli Adam jonka kanssa
tullaan hyvin toimeen. Se sanoi yhdessä välissä vaan seisseensä keskellä
osastoa ja miettineensä, että jaa mihinkähän pöytään sitä seuraavaksi
menisi. Itelle tuli sama riittämätön olo yhdessä vaiheessa, kun katsoin
kun ihmisiä vain tuli sisään ja tuntui ettei ehdi nykyisiinkään. Se oli
Adamin sanoin tornadon silmä. Aivan hirveä uusi vuosi siis, mutta
siitäkin kuin ihmeen kaupalla selvittiin ilman suurempia valituksia.
Keskiyöllä saatiin laskea numerot ja lasit samppanjaa ja työpäivä loppui
jossain yhden tienoilla jo. Mentiin sitten istumaan iltaa Adamin,
Elinan ja Emanuellen kanssa kahden puolalaisen (Szymonin ja Magdan)
kämpille. Niillä on mukavan iso kämppä ja oli mukava yö. Oltiin siellä
aamukuuteen asti kuin huomaamatta ja aamulla jälleen töihin koko
päiväksi. Tämän jälkeen hotelli hiljenikin ainakin osittain. Tosin
jostain niitä ihmisiä tuli tässä yhtenä viikonloppuna (illallisella 250
henkeä!) en tiedä mistä tulivat, mutta ärsytti kun luulin, että pahin
oli jo takana.
Nyt olenkin sitten juuri viettänyt lomaviikkoni josta 5 päivää
Lontoossa isseen kanssa. Oli oikein mukava reissu. Käytiin Madame
Tussaud'sin vahakabinetissa pällistelemässä julkkiksien vahanukkeja.
Käytiin myös Lontoon elokuvamuseossa joka oli mielenkiintoinen kokemus
myöskin. Syömässä käytiin Hard Rock Cafen lisäksi Bella Italiassa ja
parissa muussa ravintolassa ja tietenkin kahviloita tuli kulutettua
päivän kävelyretkillä ihan riittämiin. Mutta oikeastaan koko Lontoon
kartta mikä itselläni on tuli tutkailtua aika tehokkaasti läpi joten
kulkeminen siellä ei ole ongelma. Kun olin saatellut isseen perjantaina
lentokoneeseen ja mennyt metrolla takaisin keskustaan niin kävin
viemässä matkalaukun Victorian bussiasemalle säilöön (paikka oli
uskomattoman syrjässä!) ja lähdin vielä keskustaan. Jäin jumiin
ihmismassaan Oxford Streetillä koska metroasema oli ruuhkautunut niin
pahoin ja se oli suljettu. Ihmiset sitten odotteli sen edessä isossa
läjässä ja yritin vain lontoolaiseen tapaan puskea kyynärpäällä läpi,
mutta totesin, että paras vain seurata edellä menneitä kolmea miestä
niin sain itseni ahdettua pois sieltä. Kun sitten viimein lähdin
bussilla 22.30 aikoihin niin ilmapiirin muutos oli jo heti bussin ovella
vastassa. Molemmat kuskit oli skotteja ja nehän huudahti heti, kun
näkivät mun nimen lipussa, että mikäs se tämmöinen sukunimi on ja olin
että suomalainen. Kuski huusi sitten toiselle joka pakkas laukkuja, että
hei meillä on suomalainenkin tänään matkassa. Lisäksi kun bussi lähti
liikkeelle niin turvallisuusohjeet sun muut tuli hurtilla huumorilla
varustettuna: "Jos on kysyttävää, me ei tiedetä mitään, mutta keksitään
kyllä jotain vastaukseksi" ja "jos vieruskaveri kuorsaa niin sitä voi
luvan kanssa potkaista, mutta jos meidän kuski kuorsaa sitä voi taputtaa
hellästi olalle." Ja vaikka kuinka paljon muita vitsejä. Nuo jäi
mieleen parhaiten. Bussi oli viimeistä paikkaa myöden täynnä, joten
haaveet jalkojen venyttelystä jäi vähän vähälle, kun vieressä istui
joku. Lisäksi en ollutkaan tajunnut, että täällä tietöitä tehdään eniten
yöllä, tietenkin loogista mutta todella rasittavaa. Madeltiin varmaan
puolitoista tuntia jotain lyhyttä pätkää Birminghamin tienoilla (joka
lupaa hyvää mun Rammsteinin reissulle). Pääsin aamukahdeksalta
Glasgow'hun jossa satoi vettä kaatamalla ja totesin, että en lähde
etsimään yöpaikkaa vesisateeseen ja lähdin bussilla kohti Stirlingiä ja
sieltä hetken istuskelun jälkeen Crieffiin ja kotiin. Katu oli todella
hiljainen, kun Lontoon vilskeestä kotiutui. Oikein pysähdyin hetkeksi,
kun mistään ei kuulunut mitään.
Huomenna taas sorvin ääreen, mutta vain puoleksitoista viikoksi.
Sitten onkin kaikkein odotetuin hetki luvassa: Rammsteinin keikat.
Innostus on käsinkosketeltavaa, en meinannut saada enää unta viime
yönä... Kuvamateriaalia Lontoon matkasta löytyy tuosta osoitteesta:
http://kuvablogi.com/blog/7257/7/
Katsotaan nyt koska päivittelen seuraavan kerran, jos menee
Rammsteinin jälkeiseen aikaan niin voitte varautua erittäin tylsään
merkintään jos asia kiinnosta pätkääkään. Hehee. Mutta
kirjoittelemisiin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti