Näinpä. Mitäs tässä nyt on sitten melkein kuukauden aikana ollut? Töitä on hakemalla haettu ja haastatteluissa käyty mm. Bauhausilla pari päivää sitten. Tulos selviää joskus kolmen viikon päästä eli huh. Parin viikon päästä on haastattelu DHL:lle pakettikuriiriksi, joka olisi ainakin pikkuruinen haaste. Siinä kun pitäis sitten huristella pakulla Berliinin läpi kiireessä. Ja kaupunginosat mitkä oli nyt kyseessä olis mun tuntema Lichtenberg, jonka lisäksi Marzahn ja Mitte (kauhistuksen kanahäkki). Marzahn ja Lichtenberg vielä menis, mutta Mitte kun on sitten ihan keskusta-keskusta jossa ei ole tilaa edes kävellä niin en jotenkin voi kuvitella, että selviäisi siellä isolla autolla, mutta noh, jos ottavat töihin niin laitan itseni selviämään. Haastattelua ennen pitäisi hommata parikin paperia virastoilta ja yks mikä puuttuu multa kokonaan on poliisin todistus puhtaasta rikosrekisteristä. Se pitäisi hakea Burgeramtilta ja arvatkaa onko koko Berliinin kaikissa 150:ssä Burgeramtissa aikoja ennen elokuun loppua? Ei tietenkään, pitää siis kytätä nettipalvelua 24/7 ja toivoa että joku vapautuisi tai sitten mennä jonnekin niistä istumaan aamukuudelta ja toivoa, että ottavat vastaan päivän aikana. Tämä on oikeasti ainut iso ongelma tässä kaupungissa (asuntopulan lisäksi), ei virastoihin vaan saa aikoja tai ainakin joutuu tuhlaamaan kokonaisen päivän jonottamiseen. Mullahan kävi silloin marraskuussa tuuri ton asunnonilmoittamisen suhteen kun sain heti ajan kun varaussivua hetken päivittelin, mutta tän poliisitodistuksen kanssa on varmaan ajat vielä enemmän kortilla.
Hallessa olin viikon, tulin viime maanantaiaamuna takaisin. Oli kyllä taas niin hauska reissu, varsinkin kun kaverin kaveri oli myös paljon mukana. Kyllä miesten jutut on aina ihan omaa luokkaansa noin niin kuin härskiydeltään. Aika kului pääosin artikkeleita kirjoitellen samalla kun kaveri rakensi omaa motskariaan. Sitten otettiin juhannuspäivänä aikainen lähtö Hockenheimiin sillä joku laittoi viikolla Ebayhin moottoripyörän osiksi myyntiin ja se oli pakko saada, koska osat sopii kaverin rakennusprojektiin. 13 tuntia oltiin yhteensä tien päällä parin autobahn-onnettomuuden ansiosta, mutta saatiin hemmetin hyvät osat. Tyyppi melkein lahjoitti ne, koska suurin osa oli melkein käyttämättömiä. Jännärillä odottelen, koska pyörä alkaa kasaantua tunnistettavampaan muotoon, nyt on vasta runko ja moottori valmiina. Ja moottori on muuten komea. Jos jotain kiinnostaa malli mikä on rakenteilla niin XS 650 on kyseessä, kannattaa googlettaa, jos ei heti tule mieleen. Osia on kuitenkin vaikea saada erityisesti vielä idästä ja noh, moottorin valmistus on lopetettu joskus 50 vuotta sitten, että ymmärrätte, miten tärkeä tuo Hockenheimin pikareissu oli.
Keskiviikkona pitäisi sitten rehata tavarat toiselle puolelle kaupunkia uuteen kämppään. Täytyy myöntää että kiinnostus rehaamista kohtaan on miinus tuhat, matkaa on kuitenkin u-bahnilla yli puoli tuntia ja bussilla 2 pysäkkiä jos ei jaksa kiskoa laukkua, että pitkä päivä tulossa. Varmaan kolme edestakaista reissua tiedossa. Ainakin yritän että kolme enempää ei tarvitsisi tehdä, mutta saa nähdä, jotenkin tätä tavaraa on vaan niin hemmetin paljon, vaikka nytkin pakkasin kaksi lootaa kotiin lähetettäväksi, olivat vaan niin pieniä laatikoita, että harmittaa kun en sitten suurempia löytäny. Noh edes jotain. Posti on vaan lakossa jo kolmatta viikkoa eikä loppua näy, että voi olla, että nuo jää jonnekin lajitteluun pyörimään.
Tänä iltana sitten Stahlzeit spontaanipäätöksellä. Keikka on Oranienburgissa tuossa Berliinin S-Bahnin viimeisellä pysäkillä, eli maalla. Käytiin koulun kanssa tuolla silloin joskus sillä keskitysleirivierailulla, että sinänsä tiedän missä paikka on. Koko päivän sitten huudattanu Rammsteinia (aivan kuin tarvitsisin sanastojen kertausta) ja odotellu että voi lähteä. Puoli neljä on varmaan ihan ok aika niin en toivottavasti ainakaan myöhästy. Kunhan junat kulkee suurinpiirtein odotetusti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti